Pientä hehkutusta!

Pakkohan tänne nyt on hieman helpotustani julistaa. Meillä siis asustaa myös reilun vuoden ikäinen maatiaiskissa Kiki. Kikillä on ollut oikeastaan koko vuoden vaihdellen ongelmia mahansa kanssa. Typy ei ole koskaan suostunut syömään eläinkaupan raksuja tai raakaruokaa. Kohtalooni alistuneena ajattelin, että monet muutkin kissat elävät markettien mössöillä ja koitin niistä sitten valkkailla parhaimpia. Kikin maha oli kuitenkin eri mieltä mitä neidin makumieltymykset. Ripuli ja oksentelu olivat siis jatkuvana riesanamme. Nyt ollaan löydetty eläinkaupan raksu Iams adult chicken joka kelpaa ja lihaa olen sekoitellut märkämössöjen sekaan ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että laitan mössöä vain pienen tirauksen lihan sekaan. Vielä ei pelkästään mene - kaipaan varmaan itsensäkin huijaukseen pikkuisen teollista makua :D Mutta nyt Kikin vointi on jo uskomaton verrattuna entiseen! Karvaa ei lähde pölisten, henki ei haise, silmät on kirkkaat ja virtaa on usein vaikka muille jaettavaksi. Napuja ei mene läheskään niin paljoa mitä ennen - korkeintaan kaksi kahvimitallista päivässä ja ennen saattoi neiti napsuttaa vaikka puoli kipollista?!?! Kertoo siis, että proteiinit on ainakin paljon paremmin kohdallaan! Tässä on oltu itku kurkussa ja pitkään ja siksi onkin niin ihanaa huokaista helpotuksesta. Meillä on enää yksi este ylitettävänä - sterilointi. Valitettavasti rahatilanne on estänyt Kikin leikkuun, mutta yritän ajatella että eihän se siitä nyt mitenkään suuren suuresti kärsi - kikillä on nimittäin kissaksi todella pitkä kiiman kierto - eipä kiusaa meikäläistäkään ihan niin usein ;) Mutta kylläpä tuo Kikin leikkaus on ensimmäisenä hankintalistalla kun ylimääräistä rahaa yhtään liikenee.